Käytösterapia / Behaviour Therapy

Useimpia koiraongelmia voidaan ratkoa käyttäytymisterapian avulla. Eläintenkouluttajan tärkein tehtävä on opettaa koiran omistajalle oikea tapa käsitellä koiraansa ja ymmärtämään, miksi koira käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Käytösterapiassa avainasemassa ovat siis koiran omat ihmiset. Ei ole olemassa ihmepilleriä tai niksiä, jonka avulla ongelmallisesti käyttäytyvän koiran saa toimimaan omistajan haluamalla tavalla. Käyttäytymisterapiaan pitää siis varata aikaa ja kärsivällisyyttä. Ongelmallisen käyttäytymisen loppuminen ja oikean käyttäytymisen oppiminen vie aikaa viikoista kuukausiin, mutta yleensä jo ensimmäisen terapiakäynnin jälkeen voi koirassa nähdä muutoksen parempaa suuntaan. Omistajan motivaatio on ensiarvoisen tärkeää. Kouluttajan neuvoista ei ole juurikaan hyötyä, jos niitä ei noudateta. Usein terapiavastaanotolle tullaan vasta sitten kun tilanne on käynyt sietämättömäksi eli koira on saattanut käyttäytyä ”väärin ” jopa vuosikausia. Tällöin myös asioiden paranemiseen pitää varata aikaa. Myös koiran kanssa ulkoilemiseen ja sen aktivoimiseen harrastusten tai muun tekemisen kautta pitää olla aikaa. Käytösterapia perustuu koiran luontaisen käyttäytymisen ymmärtämiseen, oppimispsykologiaan, oikea-aikaiseen palkitsemiseen ja oppimisen mielekkyyteen eli motivaatioon. Ensimmäisessä asiakastapaamisessa, joka yleensä kestää 1-1,5 h, kartoitetaan tilanne eli koiran ongelmat ja elämäntilanne. Pohditaan syitä ongelmakäyttäytymiseen, käydään läpi harjoitukset ja ohjeet kotiharjoittelua varten ja tehdään muutamia käytännön harjoituksia. Terapiakäynnillä saatujen ohjeiden lisäksi omistajalle useimmiten lähetetään sähköpostitse lisämateriaalia luettavaksi ja kotitehtäviä. Jatkokäynnit sovitaan tarpeen mukaan noin kahden viikon – kuukauden päähän ensimmäisestä käynnistä. Toisella tapaamiskerralla, joka kestää tunnin, kartoitetaan sen hetken tilanne ja käydään läpi harjoituksia. Usein kaksi – kolme terapiakertaa riittää. Joskus muutama terapiakäynti ja jatkona jokin kurssi, on hyvä vaihtoehto. Koko perhe on tervetullut mukaan terapiakäynnille kuten myös kursseille. Suomen Eläintenkouluttajat ry:n jäsenenä olen sitoutunut eettisiin sääntöihin:

Suomen eläintenkouluttajat ry:n eettiset säännöt

1 § Kouluttaja ja asiakas
Kouluttajan ja asiakkaan välinen kanssakäyminen perustuu luottamuksellisuuteen,
jossa kouluttajalla on moraalinen vaitiolovelvollisuus kaikkiin koulutustilanteisiin
liittyvissä asioissa.
Kouluttaja on rehellinen osaamisensa rajoista itselleen ja muille. Hän pyytää
tarvittaessa kollegoiltaan apua tai lähettää asiakkaan sellaisen kouluttajan tai muun
ammattilaisen (eläinfysioterapeutti, ravitsemuksen asiantuntija jne.) luokse, joka on
perehtynyt kyseiseen eläinlajiin, ongelmaan tai koulutettavaan asiaan paremmin.

2 § Eläimen terveydentila
Eläimen terveydentila tulee selvittää ennen koulutuksen aloittamista. Jos kipua tai
sairautta epäillään, diagnoosin teko kuuluu eläinlääkärille.
Eläimen terveydentila ja yksilölliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon
koulutussuunnitelmaa laadittaessa ja koulutuksen aikana.

3 § Koulutustapahtuma
Kouluttaja tutustuu jokaiseen koulutettavaan eläimeen yksilönä ja hankkii
riittävästi tietoa kyseisen eläinlajin erityispiirteistä ja kouluttaa tai antaa eläintä
koskevia neuvoja vasta tehtyään niin.
Kouluttaja käsittelee eläimiä rauhallisesti, lajille sopivalla tavalla ja niin, että se on
turvallista sekä eläimelle että ihmisille.
Kouluttaja kieltäytyy opettamasta eläimelle sellaisia asioita, jotka heikentävät sen
hyvinvointia tai ympäristön turvallisuutta. Poikkeuksena tästä voivat olla tilanteet,
joissa eläimen käytöstä on ihmiselle merkittävää, muuta kuin rahallista hyötyä
kuten koirien käyttö pelastustehtävissä luonnonkatastrofialueilla tms. toiminta.
Kouluttaja tiedostaa vastuunsa eläimen koulutuksen ja sen elinympäristöön tehtyjen
muutosten vaikutuksesta ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen myös pitkällä
aikavälillä riippumatta siitä onko koulutus päättynyt ja kouluttaja poistunut
paikalta.
Kouluttaja valitsee kuhunkin tilanteeseen eläimen kannalta mahdollisimman
miellyttävän, asiakkaan kannalta edullisen, helposti ymmärrettävän ja toteutettavan
koulutustavan ja hallitsee sen niin hyvin, ettei se aiheuta eläimelle kipua tai pelkoa.
Koulutus perustuu ensisijaisesti toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen, eikä väärästä
käyttäytymisestä rankaisemiseen. Eläimen säikyttely tai väkivallan käyttö ei kuulu
koulutusmenetelmiin. Koulutuksen ei tule saada aikaan eläimessä opittua
avuttomuutta tai ylivarovaisuutta

4 § Koulutuksen apuvälineet
Jos koulutuksessa käytetään apuvälineitä, niistä ei saa aiheutua haittaa, vaaraa tai
epämukavuutta eläimelle, kouluttajalle tai ympäristölle.
Kouluttajan tulee tutustuttaa eläin ennalta kaikkiin koulutuksessa käytettäviin
välineisiin ja opettaa eläimelle miten se voi halutessaan välttää välineen
kosketuksen. Jos väline on jatkuvasti puettuna eläimelle tai muussa kevyessä
kosketuksessa siihen, eläin tulee ensin siedättää välineen tuottamaan kevyeen
perustuntumaan ja opettaa eläimelle sitten, miten se voi välttää taluttimen tai muun
vastaavan kiristymisen. Perustuntuma ei saa olla niin voimakas, että se aiheuttaa
eläimelle kipua tai epämukavuutta.

5 § Koulutuksen ongelmatilanteet
Kouluttaja pyrkii ongelmatilanteissa aina ensisijaisesti tunnistamaan
käyttäytymisen taustalla vaikuttavan todellisen syyn ja poistamaan sen, eikä vain
hoitamaan oireita esimerkiksi yksinomaan koulutuksen keinoin.
Jos eläin pelkää, kouluttaja käyttää aikaa ensisijaisesti pelon pois siedättämiseen.
Kouluttaja ei altista eläintä pelon kohteelle (flooding), vaikka sillä voisi saada
aikaan sen, ettei eläin enää lopulta kykene reagoimaan pelon aiheuttajaan.
Kouluttajan tulee tunnistaa pelon pois siedättämisen ja pelon kohteelle altistamisen
(flooding) ero ja tiedostettava jälkimmäiseen menetelmään liittyvät riskit.

6 § Eläinsuojelulaki
Kouluttajan tehtävä on huolehtia eläimen hyvinvoinnista, viihtyvyydestä ja siitä,
että eläinsuojelulain ja asetusten vaatimuksia noudatetaan kaikissa koulutukseen ja
siihen liittyvissä tilanteissa.
Kouluttaja on velvollinen ilmoittamaan kaikista mahdollisista kohtaamistaan
eläinsuojelurikkomuksista eläinsuojeluviranomaiselle.

Most dog problem behaviors can be helped with behavioural therapy Animal trainer’s  main task is to teach the dog owner the right way to interact with his / her dog and also teach him to understand why the dog behaves the way he does. The owners play the major role in the process of dog behavioral therapy. There’s no miracle pill or trick to make the dog “ behave “. The owners need time and patience. The process of learning a new way might take weeks and months but usually after the first session there’s a change for the better. The owner’s motivation is important. There’s no use for advice not taken. Sometimes the dog owners seek help when the situation is already unbearable or the dog has been “ misbehaving “ for years. The change will take time. There’s also need for time to exercise with the dog and offer him activities through hobbies or other things. Behavioral therapy is based on understanding the dog’s natural way of behaving, learning psychology, timing and motivation. The first session takes 1-1,5 hours and includes getting to the heart of the problem, understanding why and learning what to do about it. Usually there will be more reading material and exercises to do sent by e-mail. Following sessions are two weeks – a month later and include going over the current situation and the exercises. Usually two, three therapy session are enough to ease the problem or make the owner understand what needs to be done. Sometimes two, three private therapy sessions followed by a course is a good choice. The whole family is welcome to attend the therapy sessions as well as the courses. As a member of Suomen Eläintenkouluttajat ry I’m comitted to use ethically sustainable training methods.